Savitaipaleen seutu

Just another WordPress.com site

Posts Tagged ‘kansanrunous

Europaeus, tieteen ystävä

leave a comment »

Savitaipaleessa aj’on viipyä’ pari viikkoa, sillä kirjoittamista on, ja tahtoisin erästä vuoren luolaakin tarkemmin tutkia’; ehkä sen pohjasta ravan pois kaivettua, siitä ilmautuisi vielä vanha Lappalaisien asumapaikka.

D. E. D. Europaeus (1820-1884) oli innokas runonkerääjä, kielentutkija, muinaistieteilijä sekä toimittaja. Hänen akateeminen koulutuksensa jäi hiukan vajaaksi, joten hänen intohimoinen tutkimustyönsä tuotti osin epätasaisia tuloksia. Hattua on kuitenkin nostettava tarmolle, jolla hän perehtyi ja otti kantaa niin runojen keruuseen kuin rauhanaatteeseenkin, mutta herätti myös epäilyksiä demokraattisine ajatuksineen. Kansojen veljeyttä koskevien pohdintojensa vuoksi hän sai pilkkanimen ”Indo-Europaeus-Afrikanus”. Venäjän Keisarillinen maantieteellinen seura myönsi hänelle hopeamitalin vuonna 1879, mutta pysyvää toimeentuloa Savitaipaleen idealistiselle oppineelle ei löytynyt.

Lopulta Europaeus menehtyi Pietarissa köyhäinsairaalassa, kun äitinsä kuoltua luopui Savitaipaleen kodistaan:

Äitini nukahti toissa päivänä vasikkata navettaan ajaessansa nurmikolle viimeiseen unehensa. Ylihuomena tulee hän pantavaksi leposiahansa. Minä mietin kuitenkin jääväni pari kuukautta kotiin. Sitte tulee varmaankin huoneet sekä liialliset tavarat myötäväksi vapaaehtoisessa korkokaupassa, jonka jälkeen sitte en enään asune Savitaipaleessa.

Europaeuksen kotiseutukiinnostus ja tieteenharrastus saivat joskus piirteitä, jotka nykylukijaa voivat hiukan hätkähdyttää – esimerkiksi kun hän ajan kallotutkimuksen innostamana lähetti paikallisia kalloja Helsinkiin tutkittaviksi. Eri seutujen asukkaiden kalloja keräiltiin 1800-luvulla museoihin, koska niistä arveltiin löytyvän kiinnostavia heimo- ja rotupiirteitä.

Ensi kulkevalla höyrylaivalla Unionilla saat 4 kappaletta Savitaipaleen asukkaiden pääkalloa Tohtorille Luntlahlille. Sano’ asukkaiden siellä olevan Savolaista sukua, mutta Hämäläisien ja Wiipurin läänin eri nimettömän kansan raj’oilla asuvan. 15 kop. hop. maksavan suomalaisen kirjan annoin palkastansa haudankaivajalle, joka lupaa hankkia’ vielä muitakin pääkalloja, kuin vaan saisi kulkemaan Helsinkiin, josta minä kyllä pidän huolta.

Europaeus toivoi, että kalloanalyysi auttaisi selvittämään suomalaisten alkuperän. Hän seuraili tässäkin harrastuksessaan sinänsä aikakauden yleisiä tutkimussuuntauksia.

Kirjeistä käy ilmi, että matkalaiselämää viettävän Europaeuksen oli välillä vaikea pitää mukanaan teoksia, joita hän tarvitsi – jotkut jäivät matkan varrelle. Tarmokkaasta työinnosta kertoo kuitenkin esimerkiksi tämä kirjeote 1840-luvulta:

Ole’ hyvä ja lähetä’ minulle yksi Renvalli, Kollanin kielioppini, joka pitäisi olla’ siellä ja kukaties muitakin kirjoja, mitä nä’et tarvitsevani. Jos tilaisuutta olisi, niin lähettäisit sen kanssa vaikka Lappeenrantaan, jossa saisi jättää’ koulun opettajalle Mennanderille, josta minä ne kohta taidan saada’. Myöskin saisi ja ehkä sopivamminkin jättää’ kirjat Kiurulan taikka Kaipiaisiin kestikiivariin, jos Savitaipaleen miehiä niissä on hollissa. Pietariin matkustavaiset reisuavat tavallisesti sitä tietä Lappeenrannan ja Davidin ”kaupungin” kautta, joka tie tulee oikeiden rantakaupunkien sivuuttamalla huokeammaksi.

Täällä kotona olen nyt koko vuoden työssä käsin. Lotta siskoltani terveisiä seuraa tässä sisässä. Kirjoita’, missä Lönnrot on. Viron Seuralta sain kirjauksen: ei ole’ heillä voimia saada’ runon kerääjiä Inkeriin, mutta paikalliset kerääjät Virossa ovat ko’onneet 1,500 Viron runoa, jotka ruvetaan juuri nyt painamaan saksalaisen käännöksen kanssa. Satujakin toimittaa Fählman ehtimiseen. Joukko kasvujen nimiä oli minulla Lönnrotilta mu’assani, mutta et nyt ehtinytkään sitä nähdä’. Onnea tälle vuodelle.

Samaa kuvastaa tämä kirje Lönnrotille vuodelta 1850:

Koska minä Meurmanin Ruotsalais-Venäläisen ja Fresen Ruotsalais-Saksalaisen sanakirjan kanssa olen ruvennut Seuran sanakirjaa sana sanalta vertomaan ja siihen näkyy tarvittavan kuukausia aikaa, niin ilmoitin viimeis kokouksessa tahtovani lähteä kotiin sanakirjaa kirjoittamaan, jonne lähdenki nyt näinä päivinä. Jos siis tahdot lähettää mitä muuta sanavaraa entisten lisäksi, niin olisi se lähetettävä Savitaipaleesen Lappeenrannan kautta, jos ei sopine vapaassa postissa lähettää ainoastansa tänne ja täältä sitte Seuran vapaassa postissa Savitaipaleesen.

D. E. D. Europaeuksen kirjeitä ja matkakertomuksia (http://www.gutenberg.org/files/37077/37077-0.txt) on nyttemmin julkaistu project Gutenbergin sivuilla, joista ylläolevat otteetkin on poimittu.

Europaeuksen kotimuseo Savitaipaleella on vielä tutustumatta – vai olisinko joskus parikymmentä vuotta takaperin siellä piipahtanut? Katsotaan, jos tänä vuonna sattuisin onnekkaasti paikalle sen aukiollessa.

Europaeuksesta lisää esimerkiksi Suomen Kansallisbiografiassa, jossa on julkaistu Senni Timosen kirjoittama pienoiselämäkerta: http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/4434/

Written by anulah

kesäkuu 15, 2013 at 4:25 pm