Savitaipaleen seutu

Savitaipale – historiaa, lomailua, matkailua kesäasukkaan silmin

Archive for the ‘Uncategorized’ Category

Savitaipale 1918

leave a comment »

Itku siinä isolta Lauriltakin pääsi, kun ne valitsivat vastoin kansan tahtoa Suomelle kuninkaan siinä voiton riemussa. (Eetu Hyrkkänen, Kauhun kevät, s. 26)

Lainasin Reiposen tilan kesäkahvilasta pari kirjaa lukemisiksi. Pelon päivät sisältää siviilien muisteluita vuoden 1918 Savitaipaleen tapahtumista, Kauhun kevät taas on koonnut sotatoimissa olleiden muisteluita, osin myös aiemmin julkaistuja tekstejä. Teokset ovat ilmestyneet 2009 ja 2010, mutta ne sisältävät varhaisempia muisteluita (useimmat muistelijat ovat kuolleet viimeistään 1980-luvulla) ja haastatteluja, joiden kieltä toimitus on hiukan muokannut. Mukana on myös joitakin aikalaistekstejä, mm. Evert Pöllän päiväkirjamuistiinpanot maalis-huhtikuulta 1918 – ne päättyvät hänen kaatumiseensa Savitaipaleen valtauksessa 23.4.1918 – sekä Onni Jäkälän päiväkirja 1917-1919, jossa on niin säämerkinnät kuin muutkin paikalliset kuulumiset:

Maanantaina tammikuun 21 p:nä 1918
Tytöt lopettivat villojen uudelleen raasimisen. Taavetista kuuluu kummia. Punakaartilaiset ja järjestyskaartilaiset siellä kahakoivat. Kuolleitakin on. Lukumäärää ei vielä tiedetä.
Vihdoinkin tuli pyryistä ja pakkasista loppu. Alkaa nimittäin suojata, +1 C.
(Onni Jäkälän päiväkirja, Pelon päivät, s. 129)

Koska tekstit on kirjoitettu monenlaisista näkökulmista ja koottu eri lähteistä, tyyli vaihtelee sopua hakevasta ymmärtämisestä lahtari- ja rosvokaarti-luonnehdintoihin. Tällaisina kirjat kuvastavat hyvin sitä, miten monin erilaisin tavoin sota koettiin ja muistettiin. Tietyt muistot ja menetykset ovat yhteisiä: Savitaipaleen kirkon ja pappilan tuhoa valtaustaisteluissa surraan tai muistellaan traagisena ja mieleenpainuvana tapahtumana, eikä ihme. Kirkon polttamisesta syy menee valkoisten tykkitulelle ja pappilan polttamisesta taas punaisille, siis ainakin näiden muisteluiden mukaan.

20170727_154655

Savitaipaleen kirkko tuhoutui kirkonkylän valtaustaisteluissa huhtikuun 1918 lopulla. Vasemmalla kuvassa näkyy kirkon ”kahtamoisuus”, jota on käsitelty aiemmissa bloggauksissa, esim. https://savitaipaleenseutu.wordpress.com/2014/05/23/savitaipalelaisia-kirkonrakentajia/

Muistitiedosta on aina syytä muistaa, että siinä äkkiä menevät yksityiskohdat sekaisin, vaikka muisteluissa voi hyvin välittyä tiettyjä tunnelmia ja myöhempiä kokemuksia. Kuten esimerkiksi Anne Heimo on tutkimuksissaan osoittanut, muistojen kertominen ja kokoaminen on ollut tärkeä tapa kertoa ja käsitellä menneisyyttä, varsinkin kun arkistoaineistot ovat usein olleet järjestämättä tai salaisiksi julistettuja (tai niitä ei ole säilynyt). Kertomuksista näkyy toki se, että nimet ja paikat ovat välillä menneet muisteluissa sekaisin, ja Nåhlströmistä on tullut Nordström tai jotain ihan muuta. Näitä ovat toimittajat korjanneet hakasulkeissa, kuten muistelussa ”Kun menin ulos, niin pappila oli täydessä tulessa, samoin Olkkola [Olkkola ei palanut]”.

”Minulla on syytä lisätä, että muistivirheet ovat mahdollisia”, totesi punaisten hyökkäysvaiheen kaoottisuutta kuvannut Hj. Tulander omassa osuudessaan (Kauhun kevät, s. 183). Ja kukin kuvaa tietenkin omaa näkökulmaansa: punaisten kenttäsairaalasta vastannut pohtii tauteja ja rohtoja, joita joutui hoitelemaan, kun taas valkoisiin kuulunut muistelee miten venematkalla laulettiin Jääkärin marssia, joka oli saatu käsinkirjoitettuna versiona miesten haltuun. Koulupojan päiväkirjassa käsitellään perin pohjin eri ryhmillä olleita asemerkkejä. Avustusjoukoissa ollut muisteli leivänmuruja syöneitä lapsia ja monien kertomuksissa välähtävät kärsivät eläimet, jotka joutuivat rintamalinjan, junan tai pommitusten uhreiksi.

Siviilimuisteluissa korostuu, että moni ei valinnut puoltaan ilman muuta vaan koetti lähinnä pysytellä pois tieltä. Paikalliset koettivat varoa ja vältellä joukkoja, piilottelivat viljaa ja ajoivat hevosia ja elintarvikkeita turvaan. Vaihtelevien näkökulmien ansiosta Savitaipaleen vuosi 1918 näyttäytyy monisärmäisenä. Sekä viholliset että omat aiheuttivat pettymyksiä ja vaaratilanteita, mutta antoivat myös turvakirjeitä ja apua.

Molemmilla puolilla oli vakaumuksen ihmisiä, jotka etsivät totuutta ja molemmilla niitä, jotka elivät sensaatiosta (Anna Kohonen, Kauhun kevät, s. 66)

Huhut ja paniikkireaktiot sekoittivat rivejä ja huoltoyrityksiä, ja sota jätti perintönään monille elinikäisiä kärsimyksiä. Yhdessä kokoelmat muistuttavatkin hyvin sodan koko kauheudesta ja seurausten lohduttomuudesta:

Siellä oli kuolleita ja taloja oli raunioina. Varastot savusivat ja antoivat hyvin kaamean vaikutuksen sodan tilanteesta. Komea kirkko oli palanut suureksi tuhkaläjäksi. Näytti, että koko maailma oli yhtä kuollutta. (Antti Karkia, Kauhun kevät, s. 229)

Pelon päivät. Siviilihenkilöiden aikalaismuistelmia Savitaipaleen rintamalta 1918. Toim. Pentti Pylkkö. Savitaipale 1918 -työryhmä, Savitaipale 2009.

Kauhun kevät. Sotaan osallistuneiden henkilöiden muistelmia Savitaipaleen rintamalta 1918. Toim. Pentti Pylkkö ja työryhmä. Savitaipale 1918 -työryhmä, Savitaipale 2010.

Written by anulah

heinäkuu 31, 2017 at 12:35 am

Torpparin tupa

leave a comment »

Nyt on mennyt pari ajastaikaa vähän vähemmillä lomailuilla ja Savitaipalepäivityksillä. Tänään pitkästä aikaa visiitillä Reiposen tilan myymälässä ja ennen kaikkea kesäkahvila Torpparin tuvassa. Sehän olikin varsinainen monitoimipaikka:

20170727_155142.jpg

Nimensä kahvila on saanut aiemmin siellä sijainneesta torpasta. Myynnissä oli mm. pehmistä  (hienoja nämä uudet lehtevät pehmiskoneet), tilatuotteita ja paikallisia käsitöitä.

20170727_153928

Lasten leikkipaikalla oli kirjaa, nukkekotia, parkkitaloa ja kaikkea muuta puuhaa leikki-ikäisille mökkiläisille (ei kuvassa), ja vieressä oli pieni historiasiipi  (kuvassa).

20170727_154557

Lisäksi oli kirpputori (maksut käteisellä), josta lähti mukaan kengät ja lelueläimiä.

20170727_155003

Kirjastosta taas lähti vihkolainaperiaatteella mukaan pari kevyttä kirjaa Savitaipaleen vuodesta 1918. (Historioitsija rentoutuu lomalla…)

20170727_161545

Reiposen tilan lihamyymälä ja Torpparin tupa, Elomäentie 256, Heituinlahti. Facebook: Reiposen tila / Torpparin tupa.

 

Written by anulah

heinäkuu 27, 2017 at 2:10 pm

Savitaipaleen polkkaa Japanissa

leave a comment »

Ei voi aina tietää mikä naula vetää. ”Savitaipaleen tunnussävelenäkin tunnetusta Ievan Polkasta tehty japanilainen versio on kerännyt YouTubessa jo miljoonia katsojia”, uutisoi YLE marraskuussa 2010 (https://yle.fi/uutiset/3-5671487).

Erilaisten versioiden määrää voi itse kukin hakea YouTubesta.

Written by anulah

syyskuu 1, 2011 at 11:28 am

Tervetuloa!

leave a comment »

Tähän blogiin on tarkoitus koota tietoja ja lastuja Savitaipaleen ja lähiseudun historiasta, kulttuurielämästä ja palveluista. Jatkoa seuraa. Lisätietoja kohdasta ”Tietoja blogista”.

Written by anulah

kesäkuu 24, 2011 at 8:43 pm

Kategoria(t): Uncategorized

Tagged with